Suomalaisen koulutuksen rakenne 25.3.2014

• Ammatillinen koulutusjärjestelmä:

• Ammattikoulu kuuluu Suomen koulutusjärjestelmässä toiseen asteeseen, ja on yleensä kolmivuotinen koulutus. Koulutukseen kuuluu yhteensä 120 opintoviikkoa; 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja josta vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, 20 opintoviikkoa ATTO-opintoja sekä 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Ammatillisen koulutuksen yleisenä tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatilliset perustutkinnot antavat laajat perusvalmiudet alan tehtäviin ja erikoistuneempaa osaamista jollakin osa-alueella sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
• Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan pt. koulutusmahdollisuudet:
• Koulutusohjelmat: Ensihoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suu- ja hammashoidon, vammaistyön, vanhustyön koulutusohjelma. Jatkokoulutus mahdollisuuksia: yliopistoAmmattikorkeakoulutus; Sairaanhoitaja, kätilö, ym.
• Ammattiosaamisen näyttö:
• Arviointimenetelmä, jolla opiskelija itse, sekä opettaja ja työpaikkaohjaaja, arvioi opiskelijan ammatillista osaamista pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa. Ennen näyttöä opetellaan ja harjoitellaan yhdessä ja näyttösuunnitelmaan kirjataan suunnitelma työtehtävän tekemisestä, johon peilataan työn tekemistä arvioidessa. 
• Amoksen(ammattiosaamisen näyttö) ja näyttötutkinnon erot:
•  Ammattiosaamisen näyttö on enemmänkin nuorisopuolen näyttöjä, ensin käydään asiat teoriassa läpi ja sitten toppi jaksolla näytetään opitut asiat ja niitä arvioidaan. Kun taas näyttötutkinto on enemmänkin aikuispuolen opiskelutapa joka on asiakaslähtöisempi, tutkintoa pääsee suorittamaan heti kun omaa tarvittavan osaamisen, riippumatta miten osaaminen on kerrytetty(esim.työkokemus, opinnot)
• OPETUSHALLITUS:
• Ammattikoulutus Suomessa
• Opetushallituksen sivuilla vuonna 2011 julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat ammatillista koulutusta enemmän kuin muut eurooppalaiset keskimäärin. "Mielipidemittaus päätyy rohkaisevaan johtopäätökseen: ammatillinen koulutus ei ole leimautunut vähemmän tavoiteltavaksi kuin akateemiset opinnot. Vastaajista 82 % uskoo, että koulutuksessa opituilla taidoilla on kysyntää työelämässä. Vastaajista 75 % pitää ammattiopetuksen laatua hyvänä ja 72 % uskoo sen parantavan opiskelijan työnsaantimahdollisuuksia. Kuitenkin vain 55 % uskoo ammattikoulutuksen johtavan hyvin palkattuihin työtehtäviin." 
• Lainattu Opetushallituksen sivuilta: http://www.oph.fi/ajankohtaista/spektri-lehti/2011_2/102/0/ammattikoulutuksen_arvostus_suomessa_korkealla 

• Näyttötutkinnot
• Erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona.
  Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa tai täydennetään jo olemassaolevaa ammattitaitoa. Riittävän ammattitaidon omaava voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.