Hoitotyön periaatteet

 Hoitotyön periaatteisiin kuuluu yksilöllisyys, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, omatoimisuus, kokonaisvaltaisuus, jatkuvuus, kulttuurilähtöisyys, oikeudenmukaisuus,vastuullisuus sekä taloudellisuus.

• Ulkoinen turvallisuus hoitotyössä esim. vanhainkodissa fyysinen turvallisuus, eli ei vettä lattialla tai muita turvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Apuvälineet edistävät ulkoista turvallisuutta. Hoitajilla suuri vaikutus hoitotoimenpiteitä tehtäessä, jotta asiakas tuntee olonsa turvalliseksi kyseisessä tilassa.

• Sisäisen turvallisuuden tunteeseen liittyy luottamuksen ja varmuuden tunne. Tieto hoitopaikan pysyvyydestä vaikuttaa paljon sisäiseen turvallisuuden tunteeseen. Hoitaja voi omalla toiminnallaan edistää sitä ottamalla potilaan mielipiteet ja voimavarat huomioon, sekä luomalla luottamuksellisen hoitosuhteen. Näin toimimalla vahvistetaan potilaan itseluottamusta ja tunnetta siihen, että hädän hetkellä ympärillä on ihmisiä auttamassa häntä.

                     Lähteet: Kesseli & Manner opinnaytetyö

• Oikeudenmukaisuus: Kaikilla potilailla on samat oikeudet, mutta toiset tarvitsevat sairautensa takia enemmän resursseja kuin toiset. Myös lait määrittävät tätä  àLaki potilaan asemasta ja oikeuksista; Jokaisella ihmisellä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- tai sairaanhoitoa. Käytännössä oikeudenmukaisuus näkyy yhdenvertaisena kohteluna, syrjimättömyytenä ja ihmisarvon kunnioittamisena.

                               Lähde: Hoitotyön arvot käytännössä

Hoitajan haastattelu; Miten hoitotyön periaatteet näkyvät hoitotyössä:

• Yksilöllisyys: Jokainen hoitaja tekee omalla tyylillään. Asukkaan yksilöllinen hoitaminen, hoidetaan hänen vointinsa mukaan, sekä otetaan huomioon yksilölliset seikat kuten perussairaudet.

• ulkoinen ja sisäinen turvallisuus: Huomioidaan kaikkien turvallisuus (hyvä valaistus, sängyn laidat ylös tarv., ovet lukkoon, apuvälineiden huollot). Vioista tai muista epäkohdista eteenpäin ilmoittaminen. Omaiset ovat myös turvallisuusriski, koskaan ei tiedä mitä ihminen ajattelee joten ollaan aina varuillaan!

• omatoimisuus: Hoitajan tehtävä on tietää mitkä ja miten työtehtävät hoidetaan ja missä järjestyksessä. Asukkaat ohjataan kuntouttavan työotteen avulla tekemään toimintakykyä ylläpitäviä toimia joko itsenäisesti tai avustettuna.

• kokonaisvaltaisuus: Ihmisen huomioiminen kokonaisuutena, (fyysinen psyykkinen henkinen sosiaalinen kokonaisuus) esim. Jumalanpalveluksiin ohjaaminen tai auttaa hoitamaan sosiaalisisa suhteita. Hoitajien holistinen hyvinvointi heijastuu asukkaiden hoitoon ja hyvinvointiin, joten pidetään hoitajat hyvinvoivina.

• jatkuvuus: Asukkailla rutiinit, vointi pyritään pitämään ennallaan tai kuntouttamaan. Tärkeää varsinkin dementiaosastolla tutut hoitajat, jotka tietävät ja tuntevat asiakkaiden yksilöllisen hoidon ja huolenpidon tarpeen.

• kulttuurilähtöisyys: Kunnioitetaan eri ihmisryhmien, uskontokuntien tai kansallisuuksien erilaisuutta mm. tutemalla niihin liittyvät tavat ja ruokavaliot.

• oikeudenmukaisuus: Kohdellaan kaikkia tasapuolisesti ja -vertaisesti terveydentilasta riipppumatta, esim. hyväkuntoinen ja huonokuntoinen asukas saavat samanarvoista kohtelua vaikka molemmilla eri tarpeet hoidon suhteen. Kunnioitetaan ihmisiä, ei väheksytä ketään. Hoitajien kesken opiskelijat, nuoret ja kokeneemmat hoitajat "samalla viivalla", molemminpuolinen arvostus.

• vastuullisuus: Epävarma jostain asiasta, älä tee ominpäin vaan kysy! Huolehditaan omat työtehtävät kunnialla loppuun. Lääkehoito ja sen toteuttaminen. Vakituisilla hoitajilla myös omia vastuutehtäviä, esim. vaippa- ja tarviketilaukset.

• taloudellisuus: Eri materiaalien käyttö, pesulappuja käytetään säästeliäästi, ei oteta ylimääräisiä. Vaippojen turhaa vaihtoa vältetään, sekä ruokaa annostellaan tarpeellinen määrä esim. jos on huono syömään aamulla, ei laiteta lautasta kukkuralle puuroa.

Aggressiivinen asiakas

Kuten jokaisessa työssä, myös lähihoitajan työssä on paljon haasteita ja voimme kohdata työssämme paljon erilaisia vaaroja. Aina emme voi ennustaa miten asiakkaat reagoivat erilaisiin asioihin tai vaikkapa hoitotoimenpiteisiin. Useimmiten vaara aiheutuu asiakkaan toimesta. Vaikken ole vielä valmistunut lähihoitaja, olen joutunut tilanteisiin, joissa olisi voinut käydä hassusti.

Yksi hyvä esimerkki on, kun olis erään mummun pesupäivä. Menimme hakemaan häntä huoneestaan, jossa oli tarkoitus siirtää hänet pesulaverille. Mummu oli hieman erimieltä ja mitään sanomatta alkoi huitoa nyrkeillään ja potkimaan meitä hoitajia. Lopulta jouduimme tekemään niin, että toinen piti pesun ajan hänen käsistään ja toinen yritti pestä hänet niin pian kuin mahdollista. Yrityksestämme huolimatta mummu sai jollain keinolla otteen käsivarrestani, upotti kyntensä siihen ja riuhtaisi oikeen voimalla. Lopputuloksena kun pääsimme lopulta pesulta, mummu tuli puhtaaksi, mutta käsivarresta valui hieman verta ja kokemus oli järkyttävä.

Siitä opin, että kyseiselle mummulle pitää vastedes laittaa tumput käteen heti jos hän alkaa nyrkkejään heilutella. Tilanne meni muuten hyvin, työparini oli hyvin hereillä tilanteessa, eikä mummua olisi saatu pestyä yhtään paremmin millään keinolla.

Muita hyviä esimerkkejä, jotka eivät kyllä liity suoraan aggressiivisuuteen, ovat miespuolisen asukkaan heittämät kommentit aamupesuja tehtäessä, sekä yrittänyt kouria minua kesken pesun. Mutta näitä tilanteita tulee ja niihin on opittava reagoimaan jolain lailla, minusta huumorin avulla pääsee pälkähästä kuin pälkähästä. :)

Huolenpitotyön perusteet: Tellervo ja Mauno

Tellervo ja Mauno :

• 84-vuotiaita
• olleet naimisissa 60 vuotta, joista 50 vuotta nykyisessä omakotitalossa
• lämmityksen ja peseytymistilojen takia jokapäiväinen selviytyminen vaikeutuu
• matkaa kauppaan 5km, Mauno hoitanut kaupassa käynnit omalla autollaan
• lähimmät naapurit 3km päässä
• omaiset asuvat kaukana
• kotihoito käy 1x viikossa, jakamassa Tellervon lääkkeet ja tarkistaa pariskunnan tilanteen keskustelemalla
• Tellervolla korkea verenpaine, kolmoishermotulehdus, viimevuosina muistissa tapahtunut muutoksia sekä nivelkulumien takia liikuntakyky heikentynyt (kävellessään tukeutuu keppiin)
• Mauno haluaa viettää rauhallista elämää omassa kotiympäristössään, ei ole ollut halukas lähtemään mukaan päivätoimintaan.
• Tellervon mielestä olisi parempi asua Kirkonkylässä lähellä palveluja sekä muita ihmisiä. Tellervo ei jaksa enää laittaa ruokaa, pyykätä tai siivota, elämän ollessa muutenkin niin vaivalloista.

Tehtävä 1:
Olet Tellervon ja Maunon kotihoidon omahoitaja. Miten keskustelet ja toimit heidän kanssaan? Miten ohjaat heitä palvelujen käytössä? Tee ohjaussuunnitelma, mitä palveluja heille lähdetään hakemaan ja miten tähän lopputulokseen on päädytty.

Keskustelen Tellervon ja Maunon kanssa tulevaisuudesta, ja mitä toiveita heillä on vanhoille päivilleen. Käy hyvin ilmi että ainakaan vielä Mauno ei ole valmis luopumaan/myymään rakasta omakotitaloaan, kun taas Tellervo olisi valmis muuttamaan Kirkonkylälle lähemmäs palveluja ja muita ihmisiä. Tellervo olisi valmis käymään vanhusten päivätoiminnassa, jos vain kyydit saataisiin järjestettyä.

Tehtävä 2:
Tellervo ja Mauno ovat palveluohjauksesi perusteella tehneet valintansa. Tee heille palvelu- ja hoitosuunnitelma tässä uudessa tilanteessa. Kirjaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaprosessi.

Palvelu- ja hoitosuunnitelma:

Mauno:

• Ei diagnosoituja sairauksia eikä säännöllistä lääkehoitoa.
• Selviytyy itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista
• Ei tarvetta apuvälineille
• Ellei halua lähteä edelleenkään päivätoimintaan, voisi hänelle sopia vapaaehtoistyöntekijän ulkoilemaan tai tekemään muita juttuja kototna, sillä aikaa kun Tellervo on päivätoiminnassa.
• Hoitaa edelleen kauppa-asioita autolla, voisiko viedä Tellervoa päivätoimintaan?
• Kotihoito käy edelleen heidän luonaan, mutta käyntejä voisi lisätä, 3x viikossa.
• Seurataan mielenterveyttä
• Edunvalvoja?

Tellervo:

• Korkea verenpaine ja kolmoishermotulehdus, joihin säännöllinen lääkitys. Kotihoito jakaa lääkkeet.
• Ohjaisin Tellervon muistihoitajalle
• Laina rollaattori (esim. tk:sta) liikkummista helpottamaan
• Kotihoito käy auttamassa pesuissa, muissa päivitäisissä toiminnoissa Tellervo vielä selviää.
• Vanhusten päivätoimintaan kerran tai muutaman kerran viikossa
• Voisi tehdä ruokaa, pestä pyykit, siivota kotihoidon kanssa
• Edunvalvoja?

Sote-uudistus: Kotitehtävä 21.8.14

 Sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina ovat  väestönerveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Yhdenvertaisten sote-palvelujen turvaaminen ja peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen.

Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sote-alueella. Kunkin alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueen asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Tarkoituksena on siis lähipalvelujen  turvaaminen.

Sote-uudistuksen myötä joka sote-alueen on pidettävä järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä otetaan huomioon asukkaiden näkemykset palveluista.

Uudistuksen myötä perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden, ihmisten palvelutarpeet huomiodaan kokonaisuutena ja heidän lähipalvelunsa varmistetaan koko maassa.

Yksilö asiakkaana : Allin tarina

14.8.2014                                                      Janika, Niina ja Hanna

Nimi: Alli
Ikä: 84 vuotta
Siviilisääty: Leski
Omaiset: Kaksi poikaa ja muut sukulaiset

Hoidon tarve:      Muuttaminen tuetun asumisen yksikköön (mikäli kulku kerrostalossa ei onnistu
                            tai tarvitsee todella paljon perään vahtimista, jottei kahvinkeitin tai hellan
                            levyt jää päälle)

                           Tai vaihtoehtoisesti asumisen yhä sujuessa kotona:

                           Kotihoito käy 3x päivässä:
                            -Aamulla avustaminen aamutoimissa, lääkkeiden ja aamupalan antaminen.
                            -Päivällä huolehtii päiväruuan, lääkkeet ja pesupäivinä pesun.
                            -Illalla avustaminen iltatoimissa, iltapalan laittaminen sekä lääkkeiden anto.

Hoidon suunnitteluun osallistuvat:
                            -Omaiset
                            -Asianomainen
                            -Kotihoidon edustaja

Muuta:
                           -Kotihoito voi tarvittaessa lähettää Allin vanhainkotijaksolle, jolla arvioidaan                               Allin toimintakykyä sekä kotona selviytymistä uudelleen.
                          -Allin pojat tai jompikumpi heistä voisi edelleen huolehtia Allin kauppa-asioista.

Suomalaisen koulutuksen rakenne 25.3.2014

• Ammatillinen koulutusjärjestelmä:

• Ammattikoulu kuuluu Suomen koulutusjärjestelmässä toiseen asteeseen, ja on yleensä kolmivuotinen koulutus. Koulutukseen kuuluu yhteensä 120 opintoviikkoa; 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja josta vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, 20 opintoviikkoa ATTO-opintoja sekä 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Ammatillisen koulutuksen yleisenä tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatilliset perustutkinnot antavat laajat perusvalmiudet alan tehtäviin ja erikoistuneempaa osaamista jollakin osa-alueella sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
• Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan pt. koulutusmahdollisuudet:
• Koulutusohjelmat: Ensihoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suu- ja hammashoidon, vammaistyön, vanhustyön koulutusohjelma. Jatkokoulutus mahdollisuuksia: yliopistoAmmattikorkeakoulutus; Sairaanhoitaja, kätilö, ym.
• Ammattiosaamisen näyttö:
• Arviointimenetelmä, jolla opiskelija itse, sekä opettaja ja työpaikkaohjaaja, arvioi opiskelijan ammatillista osaamista pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa. Ennen näyttöä opetellaan ja harjoitellaan yhdessä ja näyttösuunnitelmaan kirjataan suunnitelma työtehtävän tekemisestä, johon peilataan työn tekemistä arvioidessa. 
• Amoksen(ammattiosaamisen näyttö) ja näyttötutkinnon erot:
•  Ammattiosaamisen näyttö on enemmänkin nuorisopuolen näyttöjä, ensin käydään asiat teoriassa läpi ja sitten toppi jaksolla näytetään opitut asiat ja niitä arvioidaan. Kun taas näyttötutkinto on enemmänkin aikuispuolen opiskelutapa joka on asiakaslähtöisempi, tutkintoa pääsee suorittamaan heti kun omaa tarvittavan osaamisen, riippumatta miten osaaminen on kerrytetty(esim.työkokemus, opinnot)
• OPETUSHALLITUS:
• Ammattikoulutus Suomessa
• Opetushallituksen sivuilla vuonna 2011 julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat ammatillista koulutusta enemmän kuin muut eurooppalaiset keskimäärin. "Mielipidemittaus päätyy rohkaisevaan johtopäätökseen: ammatillinen koulutus ei ole leimautunut vähemmän tavoiteltavaksi kuin akateemiset opinnot. Vastaajista 82 % uskoo, että koulutuksessa opituilla taidoilla on kysyntää työelämässä. Vastaajista 75 % pitää ammattiopetuksen laatua hyvänä ja 72 % uskoo sen parantavan opiskelijan työnsaantimahdollisuuksia. Kuitenkin vain 55 % uskoo ammattikoulutuksen johtavan hyvin palkattuihin työtehtäviin." 
• Lainattu Opetushallituksen sivuilta: http://www.oph.fi/ajankohtaista/spektri-lehti/2011_2/102/0/ammattikoulutuksen_arvostus_suomessa_korkealla 

• Näyttötutkinnot
• Erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona.
  Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa tai täydennetään jo olemassaolevaa ammattitaitoa. Riittävän ammattitaidon omaava voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.