maanantai 24. marraskuuta 2014

Oma asukas 2

Oma asukas projekti lähti taas käyntiin.
Valitsin asiakkaan ohjaajani kanssa, hänen kanssaan mietittiin eri asiakkaita tätä tehtävää varten. Tiistaina aamulla soittelin asiakkaalle, kysyäkseni lupaa tehdä tehtävä hänestä ja tulla haastattelemaan. Hänelle sopi mainiosti, joten sovimmekin haastattelun ajan jo samalle päivälle.

Asiakkaaksi valitsin puheliaan ja avoimen asiakkaan, jolla minun onnekseni muistikin vielä pelaa. Asiakas on 84-vuotias nainen, jolla on paljon kokemuksia, hän on mm. asunut yli kymmenellä paikkakunnalla, lapsuuden koti sijaitsi Karjalassa Pyhäjärvellä, josta sitten on sotien takia joutunut lähtemään kahtena eri kertana.

Voitte vain kuvitella, millaisella mielenkiinnolla hänen tarinoitaan kuuntelin, kun olin häntä haastattelemassa. Haastatteluun kului noin kaksi tuntia, kun asiaa tuli paljon ja asiakkaalle oli tärkeää kertoa paljon erinäisiä hauskoja yksityiskohtia elämänsä varrelta.

Aluksi kokosimme hänelle verkostokartan.


Verkostokartta:






Asiakas kertoo kuinka on kotoaan joutunut sodan takia lähtemään ensimmäisen kerran 9-vuotiaana, seuraavan ja viimeisen kerran kän oli 14-vuotias, kun karjan kanssa lähtivät kävellen turvaan, ja kävelytaivalta kertyikin arviolta 300km. Osa matkasta kuljettiin vaunuilla, sekä junalla sitten loppu matka.

Hän kertoo Viipurin olleen hyvin kansainvälinen kaupunki, siellä puhuttiin mm. saksaa ja ranskaa.
Ikaalisissakin on pidetty Pitäjäjuhlat, joka on Karjalan väen "tapaamispaikka".
Asunut hän jokapuolella Suomea, sekä myös puolisen vuotta Ruotsissa Puutarhaharjoittelijana. Paikkakuntia joissa hän on asunut; Karjalan Pyhäjärvi, Alavus, Turku, Halikko, Korpilahti, Tyrväs, Ikaalinen, Holla, Vaajakoski sekä Tampere.



Sairaudet:


  • RR-tauti
    • Sairaus on vakava terveydellinen haitta, joka voi hoitamattomana äityä todella pahaksi ja johtaa vakavampiin sairauksiin. 
    • Suurin osa kohonneesta verenpaineesta johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllisyys.
    • Asiat, jotka vaikuttavat omaan verenpaineeseen ovat:
    • tupakointi
    • lihavuus, etenkin keskivartalolihavuus
    • suolan käyttö
    • lakritsituotteiden käyttö
    • liikunta
    • tulehduskipulääkkeiden käyttö
    • hormonien käyttö (esim. e-pillerit, vaihdevuosien hormonihoito)
    • alkoholin käyttö
    • stressi
    Noin viisi prosenttia kohonneesta verenpaineesta on muun sairauden aiheuttamaa, eli sekundaarista verenpaineen nousua.
    Oireita erittäin korkean verenpaineen takia ovat mm. huimaus tai päänsärky. Usein kuitenkin korkea verenpaine huomataan vasta sitä mitattaessa ilman fyysisiä oireita.
    Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelmään jatkuvasti normaalia enemmän. Tästä seurauksena sydänlihas paksunee ja lopulta väsyy. Sydämen väsymys johtaa sydämen vajaatoimintaan.
    Myös valtimot ovat sydämen tavoin jatkuvan rasituksen alla. Ajan mittaan voi ilmetä valtimotauti, josta voi kehittyä aivohalvaus tai sydäninfarkti.
    • Kohonnut verenpaine todetaan seuraamalla sitä säännöllisesti riittävän pitkään, 3-6kk, ellei arvot ole niin korkeat, että tarvitaan kiireellistä hoitoa.
    • Tutkimuksien tarkoituksena on selvittää, onko verenpaine aiheuttanut vauriota sydämelle tai verenkierto elimistölle, ja sulkea pois muut verenpaineen kohoamista aiheuttavat sairaudet.
    • Perustutkimuksiin kuuluu:
    • anamneesi;
    •  sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset)
    • elintavat
    • ravinto, erityisesti suolan käyttö, rasvojen tyyppi, vihannesten ja hedelmien käyttö, lakritsiuutetta sisältävät tuotteet
    • paino
    • liikunta
    • alkoholin käyttö 
    • tupakointi
    • huumausaineet
    • muut sairaudet, esim. sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, munuaissairaudet tai -vaurio
    • taudin kulku (alku, eteneminen, vaikeusaste)
    • lääkkeiden käyttö
    • kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät

    • kliininen tutkimus;
    • inspektio eli tarkastelu (mm. jalkojen turvotus)
    • palpaatio eli tunnustelu (valtimot ja vatsa)
    • auskultaatio eli kuuntelu (sydän, keuhkot, valtimosuhinat)
    • silmänpohjat
    • paino, pituus, BMI, vyötärön ympärysmitta
    • verenpaineen mittaus makuulla ja seisten, vuorokausi rekisteröinti
    • laboratoriotutkimukset;
    • verikokeet
    • kuvantamistutkimukset;
    • EKG
    • thorax- röntgenkuvaus
    • sydämen ja munuaisten ultraääni eli kaikututkimus
    • Verenpainepotilaan seurannassa arvioidaan:
    • elintapamuutosten toteutumista
    • lääkehoidon toteutumista
    • hoidon siedettävyyttä
    • tavoitteiden saavuttamista
    Seurantakäyntien tiheyteen vaikuttavat kohonneen verenpaineen hoitotaso, kohde-elinvauriot ja potilaan muut siaraudet.
    • Fyysisesti RR-tauti saattaa näkyä huimauksena tai päänsärkynä. Hoidettuna ei mielestäni vaikuta fyysiseen toiminta kykyyn.
    • Verenpainetauti ei mielestäni vaikuta sosiaaliseen tai psyykkiseen toimintakykyyn.
    • Sairaus vaatii hoitajalta tietämystä ihanteellisesta verenpaineesta, sekä siitä mikä kaikki siihen vaikuttaa. Asiakkaan motivointi ja ohjaus erittäin tärkeä osa lähihoitajan työtä.

  • Paroksysmaalinen flimmeri eli Kohtauksittainen eteisvärinä
      • Yleisin sydämen rytmihäiriö
      • Eteisvärinässä eteiset ikäänkuin värisevät
      • Kun eteisvärinä kohtaus on päällä, voi verenpainemittarit näyttää vääriä arvoja tai ilmoittavat rytmihäiriöstä
      • Eteisvärinä yleistyy iän myötä, ja yli 75-vuotiaista yksi kymmenestä sairastaa sitä kohtauksittain tai pysyvästi
      • Eteisvärinässä sydämen pumppausteho hieman heikkenee, mikä ei paljoa haittaa tavallista liikuntaa tai elämää.
      • Suurin vaara ovat verihyytymät, joita riskipotilailla saattaa muodostua eteisiin. Ne voivat liikkeelle lähtiessään aiheuttaa aivohalvauksia. Veritulppien muodostumista ehkäistään antikoagulaatiolääkkeillä (mm. Marevan)
      • Usein taustalla on jokin sydänsairaus tai riskitekijä, joka vaikuttaa eteisvärinän syntyyn.
      • Jotkut eivät huomaa mitään oireita, kun taas joillain oireet ilmenevät epäsäännöllisenä sykkeenä tai ahdistavana olona, huimauksena tai suorituskyvyn heikkenemisenä.
      • Kohtauksittainen eteisvärinä voi olla usein nopea ja häiritsevä.
      • Eteisvärinän liian tiheää sykettä voidaan hoitaa lääkkein, jolloin oireet vähenevät.
      • Hoitona eteisvärinään käytetään sähköistä rytminkääntöä lyhyessä nukutuksessa, rytmihäiriölääkkeillä pyritään pitämään rytmi säännöllisenä ja tasaisena.
      • Eteisvärinän syntymisen ehkäisyssä on tärkeää ehkäistä sydäntauteja, sillä eteisvärinä syntyy jonkin jo olemassa olevan sydänsairauden seurauksena, yleensä  esim. huonosti hoidetun korkean verenpaineen seurauksena. Alkoholin käytön vähentäminen edesauttaa rytmihäiriön hoidossa.
    • Sairaus vaatii hoitajalta laajaa tietopohjaa sydämensairauksien ehkäisystä sekä terveellisistä elämäntavoista, sekä taitoa ohjata terveelliseen elämäntapaan.

  • Välilevyrappeuma
      • Välilevyn rappeutumisesta johtuva välilevyn pullistuma aiheuttaa kipua, kun se mekaanisesti puristaa selkäydinhermoa. Rappeutuneiden nikamien välilevy voi revetä vähitellen tai äkillisesti aiheuttaen kipua. Kipu voi olla erittäin tuskallista tai jopa estää potilaan liikkumisen. Suuinosa välilevyn pullistumista paranee itsellään, kivun hoitoon voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä. Parasta kuntoutusta on normaali arki, sillä vuodelepo ei edistä toipumista. Leikkaus saattaa olla joissain tapauksissa tapeen (akuuteissa tapauksissa). 


Tutkimuksia:
  • Gastroskopia (tähystys)
  • Mammografia (rintojen röntgentutkimus)
  • Kliininen rasituskoe (rasitus-EKG-tutkimus)
  • MMSE (muistitesti)
  • Spirometria (mitataan keuhkojen hengityskapasiteettia)
  • Holter (24h EKG)

Apuvälineet:

  • Rollaattori (ulkona liikkumiseen)
  • Turvapuhelin
  • silmälasit

perjantai 21. marraskuuta 2014

Case: Reino

Reino asuu yksin omakotitalossa, lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Poika käy lähes päivittäin häntä katsomassa.
Reinolla on eturauhassyöpä, jota hoidetaan lääkkeillä. Reino joutuu katetroimaan säännöllisesti itseään.
Katetroinnin seurauksena hänellä on estolääkitys virtsatieinfektioiden ehkäisyyn. MIKÄ? Hän joutuu antamaan virtsanäytteen kerran kuussa. OHJAA NÄYTTEENOTTO
Eräänä aamuna virtsaaminen kirveltää ja on lähes mahdotonta. Hän hakeutuu tk:n ensiapuun, jossa hänelle tehdään verikoe tutkimuksia. MITÄ??
VTI paljastuu pyelonefriitiksi. Hänelle tehdään munuaisten uä.  MITEN OHJEISTAT POTILAAN TUTKIMUKSIIN?


Virtsanäytteenoton ohjaus:  Kysytään kauanko potilas on ollut virtsaamatta. On suositeltavaa että virtsanäyte otetaan virtsasta joka on seissyt rakossa neljä tuntia. Annetaan asiakkaalle kannellinen purkki ja ohjataan vessaan. Ensin hoidettava pesut. Pestään kädet huolellisesti. Esinahka vedetään taakse ja suihkutetaan terskaa käsisuihkulla tai pyyhitään veteen kostutetulla paperilla. Jos pesu tehdään paperilla on se toistettava ainakin neljä kertaa. Pesuaineita ei saa käyttää. Päästetään virtsaa ensin wc-pönttöön ja sen jälkeen purkkiin n. ⅔ osaa ja loput päästetään pönttöön. Näin otetaan virtsasuihkun keskiosa. Purkissa olevaan virtsaan ei saa koskea. Kansi kiinni ja jätetään näyte vessaan, hoitaja hakee sen kun potilas on tullut pois vessasta.
Lähte: www.fimlab.fi


Eturauhassyöpä:
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.
Alkuvaiheessa oireet ovat samat kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa; vessassa usein käyminen, rakko ei tyhjene kunnolla sekä virtsasuihku on heikko. Saattaa esiintyä myös verivirtsaisuutta.
Reino joutuu katetroimaan itseään päivittäin eturauhassyövän takia, sillä kasvain painaa virtsatietä, joten virtsa ei pääse vapaasti kulkemaan.  (Lähde: Terveyskirjasto)


Virtsatieinfektio:
Virtsatieinfektion syntymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ovat heikentynyt limakalvopuolustus, sukupuoliyhdyntä, virtausesteet virtsanjohtimissa, sekä erityisesti Reinolla katetrointi sekä eturauhasen liikakasvu.
Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita.
Pääasiassa virtsatietulehdukset ovat naisten sairauksia, mutta iän myötä myös miesten bakteerivirtaisuus ja infektiot lisääntyvät ja lopulta ovat yhtä yleisiä kuin naisilla.
Infektio varmistetaan keskivirtsanäytteellä, ja siitä tehtävällä bakteeriviljelyllä.
VTI:n hoitoon käytetään yleensä miehillä trimetopriimia tai fluorokinolonia josta kauppanimiä on esim. Ciproxin.
Virtsatieinfektioiden ehkäisyyn käytetään lääkeaineena joko trimetopriimia, kauppanimiä ovat mm. Trimetin, Trimopan sekä Trimex, tai nitrofurantoiinia josta kauppanimiä Nitrofur-C.
(lähde: Terveyskirjasto)


Verikoe
Verikoe yleisin rutiinitarkistuksissa käytetty koe ja se myös on lääkärien käyttämä tapa tarkistaa ihmisen kehon toiminta ja kantaako hän mitään sairauksia. Niillä myös tarkkaillaan elimien toimintaa ja joidenkin tiettyjen lääkkeiden vaikutuksia ja toimivuutta. Niillä selvitetään elinten, kuten munuaisten, maksan,  kilpirauhasten ja sydämen toimintaa. Verikokeet eivät vaadi erillistä valmistautumista, mutta joskus lääkärit voivat pyytää asiakasta olemaan syömättä 8-12 tuntia ennen näytteenottoa.  Kuitenkin ennen verikoetta suositellaan pysymään paikallaan noin 15 min, jotta verenkierto kerkeää tasaantumaan.
Verikokeen aikana asiakkaalta otetaan pieni määrä verta käsivarren taipeessa olevasta suonesta tai sormenpäästä. Kokeen tekeminen on nopeaa ja helppoa, mutta se saattaa aiheuttaa asiakkaalle hetkellistä epämiellyttävää tunnetta, mutta ei yleensä muita reaktioita.
Sen jälkeen laboratoriossa tutkitaan veren kooste ja siitä voidaan eritellä verisolut tutkintaa varten. Testeistä koetetaan selvittää onko asiakkaalla jonkinlaista sairautta.
Esimerkiksi:
  • Syöpää
  • HIV/AIDS
  • Diabetes
  • sekä sepelvaltimon tukkeumaa.


Reinolle tehdään P-CRP eli tulehduksen mittaus,  Hb eli hemoglobiinin mittaus, Krea eli Kreatiniini testi, Kystatiini-C sekä muita testejä.




Pyelonefriitti:                                                                              Munuaisaltaan ja munuaiset tulehdus.

Munuaisten uä eli ultraääni:
Virtsateiden ultraäänitutkimuksella tutkitaan virtsaelinten, kuten munuaisten, virtsajohdinten, virtsarakon ja eturauhasen tilaa. Tyypillisiä tutkimuksen aiheita ovat mm. verivirtsaisuus, munuaisiin paikallistuva kipu ja erilaiset virtsaamiseen liittyvät oireet. Ultraäänitutkimus tehdään anturilla vatsapeitteiden päältä ja se kestää noin 20 minuuttia. Virtsarakon tulisi olla tutkimuksen aikana täynnä. Jäännösvirtsa voidaan mitata tutkimuksen lopuksi. Lähde: http://www.terveystalo.com/fi/Palvelut-Imported/TUTKIMUKSET/Virtsateiden-ultraaanitutkimus/
Ultraääneen valmistautuessa tulee olla virtsarakon täynnä.
Tulosta Reinolle linkissä olevan potilasohjeen, jonka avulla hän pystyy valmistautumaan. Käyn Reinon kanssa ohjeet läpi yhdessä ja varmistan, että hän ymmärtää ne.



torstai 20. marraskuuta 2014

Ravitsemus eri sairauksissa

Dementia

Sakari on 90- vuotias dementiaa sairastava vanhus, joka on asunut yksin kotona vaimonsa kuoltua.
Sairauden edettyä Sakari ei enää muista onko jo syönyt tai ottanut lääkkeet. Välillä hänen on vaikeaa rauhoittua syömään ja silloin tällöin apu ruokailuissa on tarpeen. Jääkaapista hänellä saattaa olla pilaantunutta ruokaa, sekä maitopurkkeja hän saattaa säilyttää pöydällä.

Sakarin tilasta huolestuneet omaiset olivat ensin itse käyneet "vahtimassa" että hän saa lääkkeet ja muistaa syödä. Sittemmin omaiset ovat ottaneet Kotihoitoon yhteyttä, sillä heillä ei enää aika riitä, kun  molemmat Sakarin lapsista ovat töissä, ja nykyisin hän tarvitsisi paljon enemmän apua kotona.

Kotihoidonohjaaja kävi Sakarin ja omaisten kanssa juttelemassa avun tarpeesta. He sopivat että Sakarilla käytäisiin viikolla ja viikonloppuisin omaiset huolehtivat mm. kauppa-asiat sekä Sakarin ruokailut ja lääkkeet. 

Kotihoito käy Sakarilla päivttäin kolme kertaa päivässä;

Aamuisin lähihoitaja auttaa aamupalan laittamisessa ja antaa aamulääkkeet, sekä istuu Sakarin seurana jotta ruokailu olisi mieluisampaa.

Päiväkäynnillä hoitaja antaa päivälääkkeet ja lämmittää ruokaa sekä katsoo Sakarin kanssa mieluisan välipalan jääkaappiin valmiiksi odottamaan, jos hänen tulee nälkä.

Illalla hoitaja antaa lääkkeet sekä on seurana kun Sakari syö iltapalaa.

Sakarin sairauden piirteitä

Käyntien yhteydessä katsotaan jääkaappiin, ettei siellä olle pilaantuneita tuotteita. 
Hoitajat pyrkivät tarjoamaan mieleistä, mutta energia- ja proteiinitiheää ruokaa.
Ruokavalion nimi on tehostettu rv, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että ruoka sisältää enemmän rasvaa, mm kastikkeissa voidaan käyttää ruokakermaa, vaikka annokset ovat pienempiä on niiden sisältö kuitenkin runsasenerginen. Ravintokuidun määrä on pienempi kuin normaalissa ruokavaliossa, jottei vatsa täyttyisi vähäenergisillä tuotteilla.
Lisäksi voidaan sisällyttää proteiinin lähteitä, kuten aamupalalla voidaan keittää kananmunia esim. leivän päälle. Muita erittäin hyviä proteiininlähteitä, joita tulisi sisällyttää monipuoliseen ruokavalioon ovat myös juusto, soijapapu, maito, liha, kala, kana ja kalkkuna, sekä herneet ja pavut, pähkinät ja siemenet sekä täysjyväviljat.
Ruuan on oltava pehmeää, sillä Sakarilla on tekohampaat sekä ajoittain nielemisvaikeuksia.
Kodinomainen ruokailu ja se ettei joudu syömään yksin, kannustaa syömään paremmin.
Sakarin painoa seurataan ja Sakarille tehdään säännöllisesti vajaaravitsemuksen riski -kartoitus.
Sairauden takia Sakari saattaa unohdella syödä, joten vajaaravitsemuksen riski on suuri.