Oma asukas 2

Oma asukas projekti lähti taas käyntiin.
Valitsin asiakkaan ohjaajani kanssa, hänen kanssaan mietittiin eri asiakkaita tätä tehtävää varten. Tiistaina aamulla soittelin asiakkaalle, kysyäkseni lupaa tehdä tehtävä hänestä ja tulla haastattelemaan. Hänelle sopi mainiosti, joten sovimmekin haastattelun ajan jo samalle päivälle.

Asiakkaaksi valitsin puheliaan ja avoimen asiakkaan, jolla minun onnekseni muistikin vielä pelaa. Asiakas on 84-vuotias nainen, jolla on paljon kokemuksia, hän on mm. asunut yli kymmenellä paikkakunnalla, lapsuuden koti sijaitsi Karjalassa Pyhäjärvellä, josta sitten on sotien takia joutunut lähtemään kahtena eri kertana.

Voitte vain kuvitella, millaisella mielenkiinnolla hänen tarinoitaan kuuntelin, kun olin häntä haastattelemassa. Haastatteluun kului noin kaksi tuntia, kun asiaa tuli paljon ja asiakkaalle oli tärkeää kertoa paljon erinäisiä hauskoja yksityiskohtia elämänsä varrelta.

Aluksi kokosimme hänelle verkostokartan.

Verkostokartta:

Asiakas kertoo kuinka on kotoaan joutunut sodan takia lähtemään ensimmäisen kerran 9-vuotiaana, seuraavan ja viimeisen kerran kän oli 14-vuotias, kun karjan kanssa lähtivät kävellen turvaan, ja kävelytaivalta kertyikin arviolta 300km. Osa matkasta kuljettiin vaunuilla, sekä junalla sitten loppu matka.

Hän kertoo Viipurin olleen hyvin kansainvälinen kaupunki, siellä puhuttiin mm. saksaa ja ranskaa.
Ikaalisissakin on pidetty Pitäjäjuhlat, joka on Karjalan väen "tapaamispaikka".
Asunut hän jokapuolella Suomea, sekä myös puolisen vuotta Ruotsissa Puutarhaharjoittelijana. Paikkakuntia joissa hän on asunut; Karjalan Pyhäjärvi, Alavus, Turku, Halikko, Korpilahti, Tyrväs, Ikaalinen, Holla, Vaajakoski sekä Tampere.

Sairaudet:

• RR-tauti

• Sairaus on vakava terveydellinen haitta, joka voi hoitamattomana äityä todella pahaksi ja johtaa vakavampiin sairauksiin. 

• Suurin osa kohonneesta verenpaineesta johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllisyys.

• Asiat, jotka vaikuttavat omaan verenpaineeseen ovat:

• tupakointi

• lihavuus, etenkin keskivartalolihavuus

• suolan käyttö

• lakritsituotteiden käyttö

• liikunta

• tulehduskipulääkkeiden käyttö

• hormonien käyttö (esim. e-pillerit, vaihdevuosien hormonihoito)

• alkoholin käyttö

• stressi

Noin viisi prosenttia kohonneesta verenpaineesta on muun sairauden aiheuttamaa, eli sekundaarista verenpaineen nousua.
Oireita erittäin korkean verenpaineen takia ovat mm. huimaus tai päänsärky. Usein kuitenkin korkea verenpaine huomataan vasta sitä mitattaessa ilman fyysisiä oireita.
Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelmään jatkuvasti normaalia enemmän. Tästä seurauksena sydänlihas paksunee ja lopulta väsyy. Sydämen väsymys johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Myös valtimot ovat sydämen tavoin jatkuvan rasituksen alla. Ajan mittaan voi ilmetä valtimotauti, josta voi kehittyä aivohalvaus tai sydäninfarkti.


• Kohonnut verenpaine todetaan seuraamalla sitä säännöllisesti riittävän pitkään, 3-6kk, ellei arvot ole niin korkeat, että tarvitaan kiireellistä hoitoa.

• Tutkimuksien tarkoituksena on selvittää, onko verenpaine aiheuttanut vauriota sydämelle tai verenkierto elimistölle, ja sulkea pois muut verenpaineen kohoamista aiheuttavat sairaudet.

• Perustutkimuksiin kuuluu:

• anamneesi;

•  sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset)

• elintavat

• ravinto, erityisesti suolan käyttö, rasvojen tyyppi, vihannesten ja hedelmien käyttö, lakritsiuutetta sisältävät tuotteet

• paino

• liikunta

• alkoholin käyttö 

• tupakointi

• huumausaineet

• muut sairaudet, esim. sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, munuaissairaudet tai -vaurio

• taudin kulku (alku, eteneminen, vaikeusaste)

• lääkkeiden käyttö

• kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät




• kliininen tutkimus;

• inspektio eli tarkastelu (mm. jalkojen turvotus)

• palpaatio eli tunnustelu (valtimot ja vatsa)

• auskultaatio eli kuuntelu (sydän, keuhkot, valtimosuhinat)

• silmänpohjat

• paino, pituus, BMI, vyötärön ympärysmitta

• verenpaineen mittaus makuulla ja seisten, vuorokausi rekisteröinti

• laboratoriotutkimukset;

• verikokeet

• kuvantamistutkimukset;

• EKG

• thorax- röntgenkuvaus

• sydämen ja munuaisten ultraääni eli kaikututkimus

• Verenpainepotilaan seurannassa arvioidaan:

• elintapamuutosten toteutumista

• lääkehoidon toteutumista

• hoidon siedettävyyttä

• tavoitteiden saavuttamista

Seurantakäyntien tiheyteen vaikuttavat kohonneen verenpaineen hoitotaso, kohde-elinvauriot ja potilaan muut siaraudet.


• Fyysisesti RR-tauti saattaa näkyä huimauksena tai päänsärkynä. Hoidettuna ei mielestäni vaikuta fyysiseen toiminta kykyyn.

• Verenpainetauti ei mielestäni vaikuta sosiaaliseen tai psyykkiseen toimintakykyyn.

• Sairaus vaatii hoitajalta tietämystä ihanteellisesta verenpaineesta, sekä siitä mikä kaikki siihen vaikuttaa. Asiakkaan motivointi ja ohjaus erittäin tärkeä osa lähihoitajan työtä.

• Paroksysmaalinen flimmeri eli Kohtauksittainen eteisvärinä
• Yleisin sydämen rytmihäiriö
• Eteisvärinässä eteiset ikäänkuin värisevät
• Kun eteisvärinä kohtaus on päällä, voi verenpainemittarit näyttää vääriä arvoja tai ilmoittavat rytmihäiriöstä
• Eteisvärinä yleistyy iän myötä, ja yli 75-vuotiaista yksi kymmenestä sairastaa sitä kohtauksittain tai pysyvästi
• Eteisvärinässä sydämen pumppausteho hieman heikkenee, mikä ei paljoa haittaa tavallista liikuntaa tai elämää.
• Suurin vaara ovat verihyytymät, joita riskipotilailla saattaa muodostua eteisiin. Ne voivat liikkeelle lähtiessään aiheuttaa aivohalvauksia. Veritulppien muodostumista ehkäistään antikoagulaatiolääkkeillä (mm. Marevan)
• Usein taustalla on jokin sydänsairaus tai riskitekijä, joka vaikuttaa eteisvärinän syntyyn.
• Jotkut eivät huomaa mitään oireita, kun taas joillain oireet ilmenevät epäsäännöllisenä sykkeenä tai ahdistavana olona, huimauksena tai suorituskyvyn heikkenemisenä.
• Kohtauksittainen eteisvärinä voi olla usein nopea ja häiritsevä.
• Eteisvärinän liian tiheää sykettä voidaan hoitaa lääkkein, jolloin oireet vähenevät.
• Hoitona eteisvärinään käytetään sähköistä rytminkääntöä lyhyessä nukutuksessa, rytmihäiriölääkkeillä pyritään pitämään rytmi säännöllisenä ja tasaisena.
• Eteisvärinän syntymisen ehkäisyssä on tärkeää ehkäistä sydäntauteja, sillä eteisvärinä syntyy jonkin jo olemassa olevan sydänsairauden seurauksena, yleensä  esim. huonosti hoidetun korkean verenpaineen seurauksena. Alkoholin käytön vähentäminen edesauttaa rytmihäiriön hoidossa.
• Sairaus vaatii hoitajalta laajaa tietopohjaa sydämensairauksien ehkäisystä sekä terveellisistä elämäntavoista, sekä taitoa ohjata terveelliseen elämäntapaan.

• Välilevyrappeuma
• Välilevyn rappeutumisesta johtuva välilevyn pullistuma aiheuttaa kipua, kun se mekaanisesti puristaa selkäydinhermoa. Rappeutuneiden nikamien välilevy voi revetä vähitellen tai äkillisesti aiheuttaen kipua. Kipu voi olla erittäin tuskallista tai jopa estää potilaan liikkumisen. Suuinosa välilevyn pullistumista paranee itsellään, kivun hoitoon voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä. Parasta kuntoutusta on normaali arki, sillä vuodelepo ei edistä toipumista. Leikkaus saattaa olla joissain tapauksissa tapeen (akuuteissa tapauksissa). 

Tutkimuksia:

• Gastroskopia (tähystys)
• Mammografia (rintojen röntgentutkimus)
• Kliininen rasituskoe (rasitus-EKG-tutkimus)
• MMSE (muistitesti)
• Spirometria (mitataan keuhkojen hengityskapasiteettia)
• Holter (24h EKG)

Apuvälineet:

• Rollaattori (ulkona liikkumiseen)
• Turvapuhelin
• silmälasit